Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Keskellä heinäkuun helteitä sain loistavan idean suorittaa moottoripyöräretki Savitaipaleelle. Williladyn kaappasin pakaasille ja poijaat ajelivat kahdestaan omalla prätkällään meidän perässä kohti paikallisen Apsin noutopöytää. Muuten ei noita veijareita olisi saanut houkuteltua hikiselle matkalle mukaan. Vaan mukava päivähän tuosta tuli, vaikka oli aivan hemmetin kuuma! Toisaalta, ilman tuolloista hikoilua, olisi jäänyt tämänkin upean paikan esittely ensi suveen.
Hakamäen museoalueen päärakennus....osittain juhlateltan takana
Tanakan lounaan jälkeen suuntasimme Hakamäen museoalueelle ja törmäsimme innokkaaseen puuhanaiseen, joka esitteli paikan meille läpikotaisin. Lisäksi hänen tietämyksensä vanhoista ajoista ja etenkin vanhoista tavaroista hakee vertaistaan. Valitettavasti nimi on päässyt unholaan, mutta lupauksemme tulemme pitämään. Alue esitellään täällä blogissa ja tulemme myös ostamaan niitä upeita koulun opetustauluja ensi suvena. Nythän se kauppa jäi tekemättä, koska prätkällä niiden kuljettaminen olisi ollut mahdotonta. Onpahan syy tulla uudelleenkin paikalle...
Alue on jatkuvassa käytössä kesäisin....lempiharrastukseni teatterin parissa!
Hakamäen talomuseo ja museoalue ovat sijainneet nykyisellä paikalla aina vuodesta 1953 asti ja se muodostaa komean miljöön, missä voi ihailla entisten aikojen rakentajien aikaansaannoksia. Lisäksi rakennukset ovat täynnä vanhoja esineitä, mitkä ainakin tällaiseen keskivertohistorioitsijaan vetoavat. Mikäpä olisi hienompaa kuin sisustaa oma koti vanhoilla esineillä. No, jonkinlaista kotiseutumuseota tänne Willimiehen ja Williladyn mökkiin ollaan puuhaamassakin. Tietenkin tavaran pitää sopia kotiimme, eikä sitä saa olla liikaa, jolloin miljöö näyttää oikealta museolta. Kaikessa pitää muistaa kohtuus, koska elämmehän vuotta 2014.
Tuulimylly oli upea...
Tuulimyllyn koneisto
Taitavia poikia olivat tämän rakentajat
Sen sijaan Hakamäen museoalueella ymmärrän tavaranpaljouden. Hienoa, että joku säilyttää esi-isiemme perintöä ja vaalii sitä jälkipolville. Kaikkien meidän pitää muistaa, ettei vanhoja tavaroita enää valmisteta! Siitä syystä annankin Hakamäelle paikkana täydet kymmenen pistettä. Suosittelen alueeseen tutustumista kaikille historiasta ja vanhoista tavaroista kiinnostuneille. Itse ainakin aion piipahtaa paikan päällä uudelleenkin....
Ruotusotamiehen mökki sekä oppaamme. Sami tarkkailee tilannetta
Mökin sisustusta
Entisaikojen arkiesineitä
Uuni oli muurattu hirsikehikon päälle
Alueen mielenkiintoisimmat kohteet mielestäni olivat vanha tuulimylly, minkä sisään pääsin tutustumaan, sekä vanha ruotusotamiehen torppa, mikä oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Se kertoi, millaista oli ruotusotamiehen arki odotellessa kutsumista sotaan taistelemaan Ruotsin puolesta. Ei liene elämä ollut kovin kaksista, mutta eiköhän tuossa mökissä ole elänyt, kunnes kutsu sotimaan on käynyt. Kuinka niissä taisteluissa on käynyt, onkin aivan toinen juttu...
Tällä pyörällä työmatka sujuisi vikkelään
Ylimmäisen kaltainen saha on meilläkin haaveena.....
Matkan kruunasi kipuaminen näköalatorniin
Willimiehen jäljillä historiablogin perustajajäsenet heinäkuussa 2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita