perjantai 31. toukokuuta 2013

Lappeenranta / Urho Kekkosen puisto

                                          Jope "Kekkonen tulee kuin ukkonen" 

Toisen maailmansodan jälkeen Saimaan kanava jakautui kahden valtion, Suomen ja Neuvostoliiton, alueelle. Lisäksi kanava oli kärsinyt merkittävät vauriot sotilaskohteena ja tämä tiesi Itä-Suomen taloudelliselle kehitykselle melkoista takaiskua. Pääsy Saimaan vesistöalueelta merelle oli katkennut ja ei ollut mahdollisuuksia saada kanavaa liikenteeseen. Yksi mies otti kuitenkin missiokseen Saimaan kanavan uudelleen rakentamisen ja toivoi saavansa samalla takaisin ainakin kanavan länsipuoliset alueet ja Viipurin kaupungin.
Saimaan kanavan muistomerkki. Tekijä Reino Puustinen v.1968
Hyviin henkilökohtaisiin suhteisiinsa luottaen presidentti Kekkonen yritti parhaansa alueiden takaisinsaamiseksi Saimaan kanavan uudelleenavaamisen myötä. Valitettavasti, kuten hyvin tiedämme , haaveista ei tullut totta. Jotain näkyvää presidentti kekkonen kuitenkin sai aikaan eli Saimaan kanava rakennettiin uudelleen 1960-luvulla ja laivaliikenne alkoi uudelleen vuonna 1968. Kekkonen tunnusti myöhemmin, ettei hän ollut välittänyt tippaakaan paljonko kanava tulisi maksamaan, vaan hän ajatteli sen olevan ainoa keino saada menetetty Karjala takaisin. Tämä visio ei toteutunut, mutta se on kuitenkin vilkastuttanut talouselämää ja maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin.
Pronssilaatta muistomerkin kyljessä

Mielenkiintoista tämän päivän kohteessamme on sen sijainti Mälkiän sulkualueella. Nimittäin kanavan uudelleen avaamisen vihkiäispäivänä 5.8.1968 presidentti Kekkonen loikkasi S/S Kastelholm alukseen Nuijamaalta ja suoritti kanavan avajaisseremonian laivan kannelta Mustolan sulussa. Paikalla oli tuhatkunta ihmistä seuraamassa tätä suurta juhlapäivää. Tämän takia vähän ihmetyttää Urho Kekkosen mukaan nimetyn puiston sijoittuminen Mälkiälle?
Tietoa kanavan uusimmasta rakennusvaiheesta
Kaikesta huolimatta Mälkiän Urho Kekkosen puisto muistomerkkeineen kunnioittaa kanavanrakentajien urotekoja niin 1800-luvun puolivälissä kuin uusimman rakennusvaiheen aikana vuosina 1963-1968. Ilman tämän miehen intohimoa Karjalan takaisinsaamiseksi, ei tänäänkään laivoilla kuljettaisi Saimaalta merelle. Näin veikkaisin…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita