Tänään vuorossa vähän vanhempi kohde(v.1876) ja osittain
vanhoilla kuvillakin mennään. Meinasin eilen käydä kuvaamassa tämän kohteen
uudelleen, mutta parhaalla kuvauspaikalla oli nuori kuhertelemassa, joten
häveliäisyyssyistä jätin punkematta paikalle kolmanneksi pyöräksi. Joten vanha
kuva kohteesta, mutta muistokyltistä otettu on ihan uunituore. Sen ottamista ei
häirinnyt edes nuorison läsnäolo olutkasseineen kyltin läheisyydessä.
 |
| Keisarinlaiturin muistolaatta |
Nykyisin kohteen virallisena nimenä on keskilaituri, mutta meille
paikallisille tämä on keisarinlaituri. Nimi johtuu Venäjänmaan keisarin ja
Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri III tänne tekemistä keisarillisista
vierailuista Lappeenrantaan. Olen aiheesta kirjoitellut aieminkin, mutta
tyrkätään vähän lisää tietoa.
Ensimmäisellä vierailullaan vuonna 1885 keisaripari
lapsineen, seuralaisineen ja palvelijoineen muodostivat lähes 130 henkisen
seurueen. Tämä seurue saapui Lappeenrantaan juuri valmistunutta junarataa
pitkin 4.8.1885 klo 17.00. Asemalla heitä odotti vastaanottokomitea ja
keisarillinen vierailu alkoi. Kirkossa käynnin ja sotajoukkojen tarkastuksen
jälkeen seuraavana päivänä keisaripari nousi huvijahtiinsa Marevoon, joka oli
tuotu Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan.
 |
| Keisarinlaituri kesällä 2012 |
Matka Saimaan kanavalle tehtiin kolmella aluksella, joista
ensimmäisessä matkusti keisarillinen perhe. Kanavaa mentiin aina Mustolaan
saakka, mistä keisaripari käveli takaisin Mälkiän sululle. Huvittava tapahtuma
sattui matkalla, koska keisari kuuli naisen huutavan kovalla äänellä eläköön,
eläköön…. Aleksanteri ei unohtanut tätä episodia, vaan antoi myöhemmin uudelle
höyrylaivalle nimeksi ”Eläköön”. Tanskalaissukuinen keisarinna Dagmar antoi
samalla kertaa toiselle alukselle nimeksi ”Willmanstrand”. Ilmeisesti matka on
painunut heidän mieliinsä.
Palatessaan risteilyltä kohti laivojen kiinnityspaikkaa
keisarinlaituria, heitä vastaan souti yhdeksän kansallispukuista naista, jotka
toivoivat saavansa soutaa keisarinnan kylpylän rantaan. Ei ihme, että tämä
tanskalaissyntyinen keisarinna oli suomalaisten suosiossa, koska hän osasi
ottaa yleisönsä. Tietenkin tanskankielisyys helpotti hänen kommunikointiaan
suomalaisten kanssa. Joka tapauksessa hän istahti venhoon, jonka kustannuksiin
oli yli 7000 suomalaista naista osallistunut. Saavuttuaan kylpylänrantaan vene
lahjoitettiin hänelle. Olisi kiva tietää, missä tuo soutuvene nykyisin on?
Seuraava vierailu tapahtui 5.8.1891 ja tälläkin kerralla
keisaripari saapui junalla Lappeenrantaan. Vierailuun sisältyi ainoastaan yksi
”huvittelupäivä”, jolloin keisaripari seurueineen vieraili keisarillisella
huvialus Marevolla(taas) Imatralla kosken kuohuntaa seuraamassa. Paluumatka
päättyi taas keisarinlaituriin Lappeenrannan satamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita